Kestävät kulutusvalinnat lisäävät elämän merkityksellisyyttä

​​ ​


Kestävät kulutusvalinnat lisäävät elämän merkityksellisyyttä


Kestävä hyvinvointi on sekä yksilön että yhteiskunnan etu, arvioi professori Arto O. Salonen.

Miten kestävyys on sidoksissa hyvinvointiimme? Kuinka voisimme elää ja kuluttaa aiempaa kestävämmin? Entä miten muutos kohti kestävämpää elämäntapaa vaikuttaa meihin?  

Tällaisiin kysymyksiin Itä-Suomen yliopistossa professorina työskentelevä Arto O. Salonen etsii vastauksia. Hän tutkii, millainen haaste kestävä kehitys on globaalille hyvinvoinnille ja miten ihmiskunnan ja planeetan suuret kysymykset voitaisiin ratkaista. Salosen työn ytimessä on kestävyys. Vielä kymmenisen vuotta sitten se oli nouseva ilmiö, johon suhtauduttiin varauksella. 

– Silloin sitä saatettiin pitää “viherpiipertämisenä”. Nyt kestävän kehityksen kysymysten ratkaiseminen on valtavirtaa, Salonen sanoo.

Tutkijana Salonen lähestyy kestävyyttä niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. Hän tutkii tapoja, joilla ihmiskunta voisi kukoistaa vielä satojen vuosien päästä. Onnistuminen tässä vaatii, että meidän pitää kyetä tekemään fiksuja, kestäviä valintoja, Salonen sanoo. Kestävyydessä on lopulta kyse siitä, että huolehdimme ympäristöstä ja ilmastosta, jotta elämän edellytykset säilyvät.
Jotta muutos kohti kestävämpää elämäntapaa on mahdollinen, on ympäristön lisäksi vaalittava myös ihmisyyttä.
 
– Oma hyvinvointimme on kytköksissä toisiin ihmisiin. Kun tunnistamme toinen toistemme vahvuudet, kokemus omasta arvostamme lisääntyy. Tunnemme, että riitämme sellaisina kuin olemme. Jokaisessa ihmisessä on hyvyyttä ja kauneutta, jonka esiin houkutteleminen tekee meistä vahvoja. Tätä vahvuutta tarvitaan, kun tehdään välttämättömiä muutoksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi, Salonen kertoo. 

Aineellisesta hyvästä elämänlaatua kohti

Mutta mitä hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa? Salosen mukaan se koostuu ensinnäkin elämän aineellisesta perustasta: siitä, onko katto pään päällä sekä vettä ja ruokaa ja pystyykö huolehtimaan terveydestään ja kehittämään itseään.  

– Suomessa on kulunut vasta vähän aikaa siitä, kun tulehdukset olivat tappavia, nähtiin nälkää eikä kouluun pääsy ollut itsestään selvää. 

Esimerkiksi terveyteen olennaisesti vaikuttavan hygienian huolehtimisesta nykyaikaisin keinoin tuli valtavirtaa vasta 1960-luvulla, kun wc-paperia alettiin mainostaa televisiossa. Sodanjälkeisen hyvinvoinnin kasvun seurauksena perustarpeet onkin nyt tyydytetty.

Toiseksi, vauraissa yhteiskunnissa aineellisen hyvinvoinnin rinnalle ovat alkaneet nousta elämän laadulliset kysymykset.

– Elämänlaadussa on kyse siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Kun ihmisen perustarpeet on jo tyydytetty, nousevat keskiöön aineettomat asiat. Aineeton hyvinvointi, päinvastoin kuin aineellinen, perustuu runsaisiin ja ehtymättömiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi tiedon ja rakkauden lisääminen maailmaan ei ole keneltäkään pois. Myös ihmisten välinen luottamus, tyytyväisyys ja elämänilo edustavat näitä runsaita ja jokaisen ulottuvilla olevia hyvän elämän aineksia.

Merkitykselliset valinnat kasvattavat hyvinvointia

Kestävyydestä on tullut valtavirtaa, ja kehitys on Salosen mukaan ollut huimaa viimeisten vuosien aikana. 

– Mielenkiintoista on, että sijoittajatkin siirtävät huomionsa ja varansa vähitellen pois sellaisesta bisneksestä, jossa ilmastosta, luonnonvaroista ja lajikadosta ei välitetä. Tämä on merkki siitä, että globaali suunta on kääntymässä.  

Kuluttajatutkimuksista selviää myös, että ihmiset tahtovat tietää, mitä seurauksia heidän kulutusvalinnoillaan on.

– Omat arvot ovat entistä tärkeämpiä tuotteiden ja palvelujen valintaperusteita, Salonen huomauttaa.
Hänen mukaansa valveutuneen kuluttajan omanarvontunto vahvistuu, sillä hän asettuu valinnoillaan tietoisesti osaksi ratkaisuja ‒ ei ongelmia. Kyse on merkityksellisyyden kokemuksesta, joka on yltäkylläisyyden keskellä elävän suomalaisen hyvinvoinnin ydintä, Salonen korostaa. Arkisilla valinnoilla on väliä, kuten esimerkiksi sillä, millaista wc-paperia ostaa kaupasta.

– Tuhlaamiseen ei ole varaa maapallolla, jonka rajat tulevat vastaan. Sillä on merkitystä, jos tiedän, että wc-paperi tehdään vastuullisesti esimerkiksi kuitupuusta, jota saadaan tukkipuun sivutuotteena. Ajattelen, että tällä valinnalla otin kantaa kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Samalla omanarvontuntoni kohenee.

Myös paikallisuudella on merkitystä, kun teemme arjen valintoja kaupassa, Salonen lisää. Oman alueen ja kotimaan elinvoiman ja kotimaisen työllisyyden vahvistaminen kiinnostaa ihmisiä. Monelle on tärkeää tietää, mihin raha menee ja kenen käsistä tuote tulee. Kuluttajaa siis kiinnostaa, mistä wc-paperin raaka-aine on peräisin, millä tehtaalla wc-paperia valmistetaan ja ketkä ovat ne ammattilaiset, jotka koneita käyttävät.

– Tämä tieto lisää kokemusta siitä, että voin olla rakentamassa hyvää tulevaisuutta jokapäiväisillä valinnoillani. Arkisten asioiden taustalla toimii joukko ihmisiä, jotka näkevät vaivaa sen eteen, että tuote on turvallinen ja kestävä, Salonen kertoo.

– Läpinäkyvyys ja vastuullisuus herättävät luottamusta. Kun tiedän, kuinka tuote on päätynyt käsiini, voin olla ylpeä valinnastani. Se taas vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiini.

Kuluttajasta tulee ratkaisija

Kuluttajilla on kestävyyden ja vastuullisuuden lisäksi muitakin, toistensa kanssa jopa ristiriidassa olevia kulutusmotiiveja: toisia ajavat esteettisyys tai käytännöllisyys, toisia status tai mielihyvä, toisia taas hinta. Kestävään elämään siirtymisen tavoitteesta saattaakin hetkittäin tulla vaikutelma, että kaikesta aineellisesta hyvinvoinnista tulisi luopua. Salosen mukaan olisi järkevää, että kuluttamisen kilpailevat tarpeet hyväksyttäisiin.

– Kukaan ei halua kuulla pelkästään: luovu, luovu, tingi, tingi. On muutettava viestin luonnetta. Mitä jos niukkuuden sijaan saavutammekin jotain ylväämpää ja määrän sijaan painotamme laatua?

Elämänlaatu perustuu huomattavilta osin aineettomiin asioihin, joita voidaan lisätä loputtomasti. Samalla kun oma elämä tuntuu entistä merkityksellisemmältä ja "elämisen arvoiselta", myös toivo hyvästä tulevaisuudesta vahvistuu ja kapasiteettimme ja luovuutemme voidaan valjastaa myös kestävyyshaasteen ratkaisemiseen. Yksilön etu lyö kättä yhteisen hyvän kanssa.

– Meissä jokaisessa on epäitsekkäitä ja itsekkäitä piirteitä: haluamme kuluttajina tehdä sekä kestäviä valintoja että tyydyttää yksilölliset tarpeemme. Jos nämä piirteet saadaan yhdistymään kulutusvalinnoissa, yhteiskunnallinen kestävyysmurros kiihtyy.

Joskus voi syntyä kiusaus ajatella, että omilla valinnoilla ei ole merkitystä globaalissa mittakaavassa tai että yhden planeetan kohtalolla ei ole merkitystä maailmankaikkeudessa. Salonen varoittaa, että tällaisessa pessimistisessä asenteessa piilee ansa. Hyvinvoinnin kannalta onkin olennaista saada kokea elämäniloa ja tyytyväisyyttä.

– Päättäväisesti ratkaisujen puolelle asettuva ihminen katsoo itseään tyytyväisenä peilistä: hän teki sen, mikä sellaisen ihmisen piti tehdä, jolla on tietoa niin paljon kuin meillä on.  Tyytyväinen jaksaa myös ponnistella kestävämmän tulevaisuuden hyväksi.