Käsienpesu on iskostunut mieliimme – ja hyvä niin

​​ ​

Käsienpesu on iskostunut mieliimme – ja hyvä niin

Kokemus koronapandemiasta muuttaa suhtautumistamme hygieniaan, arvioi terveyssosiologi Piia Jallinoja.

Mitä söisimme tänään? Mahdanko liikkua riittävästi? Muistinko pestä käteni, kun palasin kotiin? 

Tällaisia kysymyksiä kukin meistä pohtii jatkuvasti arjen keskellä. Samoista kysymyksistä – ja meidän vastauksistamme – on kiinnostunut myös tutkija Piia Jallinoja. 

Tampereen yliopistossa terveyssosiologian professorina työskentelevä Piia Jallinoja tutkii terveyteen, ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä ilmiöitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Sosiologina hän pohtii, mistä terveyteen liittyvät ilmiöt syntyvät, ketkä niistä kiinnostuvat, miten ne vaikuttavat asenteisiimme ja käytökseemme ja mikä on esimerkiksi viranomaisviestinnän, tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median rooli. 

Piia Jallinojan työn taustalla on yhteiskunnallinen mullistus: elintasomme on noussut merkittävästi viime vuosisadalla. 1900-luvun puolivälin jälkeen pääsimme eroon lapsikuolleisuudesta, suurista epidemioista ja nälästä, jotka olivat siihen asti hallinneet suomalaista kansanterveystyötä. Tänä päivänä olemme siirtyneet elintapasairauksien ja moninaisten elämäntapojen aikakauteen. 

– Meillä on nyt energiaa, aikaa ja varallisuutta miettiä muutakin kuin selviytymistä. Ruoasta, liikunnasta ja terveydestä huolehtimisesta on tullut elämäntyyli- ja identiteettikysymys: niiden kautta vastataan kysymyksiin, keitä olemme ja miksi haluaisimme tulla.

Pehmopaperin kulutusta pidetään yhtenä elintason kehittymisen mittarina: kun elintaso nousee, pehmopaperin kulutus kasvaa. Jokainen suomalainen käyttää vuodessa pehmopapereita noin 17,3 kiloa. Kuluttajien elintason nousu sekä elämänlaatuun ja -tyyliin liittyvät valinnat tulevatkin esiin myös arjen valinnoissa. Yhä useammalle kuluttajalle on elämänlaadun kannalta tärkeää hankkia tuotteita, joiden raaka-aineet ovat kestävämpiä ja laadukkaampia ja jotka on valmistettu vastuullisesti.

Terveysilmiöt tuovat esiin asenteemme

Elintason nousuun kytkeytyy myös hygienian vallankumous. Jo vuosikymmeniä sitten tutkijat ovat ymmärtäneet, miten bakteerit ja virukset leviävät ja miten leviämistä voi estää. Tämä tieto on tullut osaksi arkiymmärrystämme: osaamme pyyhkiä kodin pinnat ja pestä kädet ja astiat. Kuluttajat ovat myös entistä valmiimpia panostamaan hygieniatuotteiden laatuun.

Kun tutkitaan, millaisia motiiveja on esimerkiksi ruokavalioiden tai hygienian takana, terveys nousee aina esiin. Ja kaikki olisikin perin yksinkertaista, jos arvostaisimme vain terveyttä. Niin yksiulotteisia me ihmiset harvoin kuitenkaan olemme, Jallinoja muistuttaa.

– Terveyden rinnalla kaipaamme hemmottelua, toivomme turvallisuuden tunnetta, haluamme pelastaa ympäristön ja näyttää toisille kuinka jännittäviä ja ajan hermolla olemme. Siitä terveyteen liittyvien ilmiöiden monimutkaisuus johtuukin. Haluamme elämämme olevan moninaista, ei pelkästään terveyden miettimistä.

Yhtä lailla kulutustuotteilta edellytetään monenlaisia ominaisuuksia vastaamaan vaihteleviin tarpeisiin. Esimerkiksi pehmopaperin valinnassa painottuvat hygieenisyyden lisäksi sen toimivuuden luotettavuus, kuten kestävyys ja imukyky, kestävät raaka-aineet, tuotannon paikallisuus, hinta sekä paperin pehmeys ja laatu.

Käyttäytymisemme on tietovirran ja sosiaalisen paineen yhteisvaikutusta

Jallinojan mukaan toimintaamme terveyteen liittyvien kysymysten suhteen ohjaavat monet seikat. Ensinnäkin omaksumme tietoa eri lähteistä, kuten viranomaisilta, asiantuntijoilta, läheisiltä, tiedotusvälineistä, somevaikuttajilta ja yritysten viestinnästä, ja muokkaamme käsityksiämme ja käyttäytymistämme näiden tietovirtojen perusteella. 

Lisäksi meitä ohjaa sosiaalinen paine. 

– Haluamme olla lauman hyväksymiä, itsemme ja muiden silmissä ’kunnollisia’ ihmisiä, Jallinoja sanoo.
Koronapandemia on ollut terveyssosiologian asiantuntijan kannalta hyvin kiinnostava, koska se on ilmiönä koskettanut jokaista suomalaista. Kun kevättalvella 2020 koronaviruksen todettiin saavuttaneen Suomenkin toden teolla, alkoi väkevä kampanja hygienian puolesta: käsiä piti pestä usein ja riittävän huolellisesti ja yskimistä ja kättelyä piti välttää. 
Jallinoja pani heti aluksi merkille, kuinka nopeasti kahviloissa ja kauppakeskuksissa vessojen puhaltimet katosivat ja alettiin suosia pääasiassa käsipaperia, jonka on todettu olevan hygieeninen vaihtoehto. 
– Koronaviruksen leviäminen ja sen torjuntaan liittyvät ohjeistukset vaikuttivat välittömästi käyttäytymiseemme. Ihmisiä motivoi oma ja toisten terveys, koska sairauden tiedettiin olevan vakava.

Jallinojan mukaan ei kuitenkaan ole mielekästä asettaa motiivejamme tärkeysjärjestykseen, koska ne kaikki vaikuttavat meihin jossain määrin. Mitä terveysnormeja pidetään ensisijaisina, vaihtelee kulttuurista ja ajasta toiseen. Jallinoja muistelee, että hänen kouluvuosinaan panostettiin erityisesti hampaiden hoitamiseen, toisin kuin nykypäivänä, jolloin käsienpesun merkitys hygieniassa on korostunut. Varsinkin korona-aika on erityisesti johtanut siihen, että käsihygieniaa sekä käsien kuivaamista käsipaperilla painotetaankin jatkuvasti.

Tuttu ja turvallinen arki ohjaa toimintaamme

Jallinojan mukaan tuttuus, että tekee niin kuin on tottunut, onkin tärkeä arvo ihmisille. Se luo turvallisuuden tunnetta. Tämä pätee myös hygieniatuotteisiin kuten pehmopapereihin. 

– Kun totumme käyttämään tietyn tyyppistä tai merkkistä wc-paperia tai käyttämään talouspaperia tietyissä tilanteissa, se tuntuu helpolta ja luontevalta. Jos jostain syystä tuttuun tapaa on tehtävä muutos, tuttu asia muuttuu hankalaksi.

Erottelu, jolla asiat ymmärretään puhtaiksi ja toisaalta likaisiksi, on kulttuurinen. Puhtaan ja likaisen rajaa ylläpidetään arjessa, ja se tatuoituu mieliimme, Jallinoja kuvailee. Jos olemme tottuneet käyttämään pöydän puhtaaksi pyyhkimiseen talouspaperia, ahdistumme, jos emme yhtäkkiä saisikaan tehdä niin.

Hygieniakäyttäytymisessä tapahtuvien muutosten muuttuminen pysyviksi vie pitkän aikaa, koska rutiinien muodostuminen vaatii valtavasti toistoja. Tästä huolimatta Jallinoja uskoo, että koronan mukanaan tuomat tehostuneet hygieniakäytännöt tulevat vaikuttamaan käyttäytymiseemme vielä sen jälkeenkin, kun pandemiasta on päästy.
 
– Pesun tärkeyden merkitys on iskostunut mieliimme, ja tulemme todennäköisesti pesemään käsiämme useammin kuin aiemmin ja käytämme mieluummin käsipaperia tai kangaspyyhettä kuin puhallinta.